Kannattava yritystoiminta vaatii taakseen vahvaa talousjohtamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yrittäjän täytyisi olla kauppakorkeakoulun käynyt maisteri.
Taloutta johdetaan usein arkijärjellä. Olen itse ollut tekemisissä monien yrittäjien kanssa, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, mutta jotka ovat silti johtaneet menestyksekkäästi yrityksiä, joiden liikevaihto on useita miljoonia euroja vuodessa.
Johdon laskentatoimi voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:
- Strateginen talousjohtaminen
- Taktinen talousjohtaminen
- Operatiivinen talousjohtaminen
Tässä blogissa käsittelen näitä kolmea osa-aluetta ja niiden sisältöä.
Strateginen talousjohtaminen
Strateginen talousjohtaminen keskittyy pitkän aikavälin taloustavoitteisiin, jotka asetetaan yritystoiminnalle. Nämä tavoitteet kattavat yleensä 3–5 vuoden ajanjakson ja ne johdetaan yrityksen strategiasta. Strategisessa talousjohtamisessa laaditaan tulos-, tase- ja kassavirtabudjetit kyseiselle aikavälille.
Näiden budjettien avulla hahmotetaan, millaisia taloudellisia resursseja tavoitteiden saavuttaminen vaatii, ja arvioidaan, ovatko tavoitteet realistisia. Tämä antaa yritykselle suuntaa ja varmuutta pitkän aikavälin suunnitteluun.
Taktinen talousjohtaminen
Taktinen talousjohtaminen tarkoittaa tilikausittaista budjetointia ja sen seurantaa esimerkiksi ennusteraportoinnin (forecasting) avulla. Tilikausibudjetit johdetaan strategisista budjeteista, ja ne integroidaan yrityksen talousjärjestelmiin, jotta toteutuman seuraaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Hyvä taktinen talousjohtaminen varmistaa, että yrityksen talouden tilaa voidaan seurata reaaliajassa ja tarvittaessa reagoida nopeasti muutoksiin. Näin varmistetaan, että yrityksen toiminta pysyy linjassa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.
Operatiivinen talousjohtaminen
Operatiivinen talousjohtaminen keskittyy yrityksen päivittäiseen taloushallintoon. Siinä määritellään esimerkiksi, miten taloustiedot saadaan yrityksen järjestelmistä käyttöön ja hyödynnetään päätöksenteossa. Operatiivinen talousjohtaminen tukee taktista talousjohtamista.
Esimerkiksi, jos vuosibudjetissa on asetettu myyntitavoite, operatiivinen talousjohtaminen auttaa seuraamaan sen toteutumista. Näin tiedetään jatkuvasti, missä suhteessa vuositavoitteeseen ollaan, ja voidaan suunnitella tarvittavia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yksinkertainen on järkevintä
Talousjohtamisessa ei kannata rakentaa liian monimutkaisia rakenteita. Raportoinnin täytyy olla mahdollisimman vaivatonta, jotta se ei aiheuta yritykselle tarpeetonta taakkaa. Raportoinnin tarkoitus on antaa yrittäjälle työkalut toiminnan suunnitteluun ja seurantaan.
Hyvin rakennettu järjestelmä auttaa yrittäjää hahmottamaan yrityksen kehityksen suunnan ja tekemään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä riittävän ajoissa.
Pienemmissä yrityksissä kannattaa hyödyntää tilitoimiston asiantuntemusta ja suunnitella yhdessä talousjohtamisen prosessi, joka tukee yrittäjää mahdollisimman tehokkaasti.