Viime aikoina talousmedioissa on puhuttu korkomarkkinoiden liikkeistä ja niiden vaikutuksesta osakemarkkinoihin. Miten mikroyritysten tulisi sitten reagoida näihin uutisiin ja ajatella korkomarkkinoiden liikkeistä yleensä ottaen omassa liiketoiminnassaan.
Korkomarkkina kuulostaa helposti asialta, joka kuuluu pankkien, ekonomistien ja sijoittajien maailmaan. Todellisuudessa se vaikuttaa lähes jokaisen mikroyrityksen arkeen, koska korkotaso vaikuttaa rahoituksen hintaan, investointien kannattavuuteen, asiakkaiden ostovoimaan, omaisuuserien arvostuksiin ja lopulta myös yrityksen omaan arvoon. Eli voidaan todeta sillä olevan suuri vaikutus myös mikroyrityksen arkeen.
Korko on yksinkertaisimmillaan rahan hinta, mutta samalla se muodostaa pohjan sille, millaista tuottoa sijoittajat vaativat erilaisilta sijoituksilta. Tätä voidaan hahmottaa riskittömän koron ja riskipreemion kautta. Jos sijoittaja saa hyvin vähäriskisestä sijoituksesta esimerkiksi kolmen prosentin tuoton, hänen ei ole järkevää sijoittaa riskisempään yritykseen samalla kolmen prosentin tuotto-odotuksella. Yritykseen sijoittamisesta täytyy saada korvaus kannettavasta lisäriskistä, joten riskittömän koron päälle vaaditaan riskipreemio. Jos riskitön korko olisi 3 prosenttia ja sijoittaja vaatisi yritysriskistä 7 prosentin lisätuoton, muodostuisi tuottovaatimukseksi yksinkertaistettuna 10 prosenttia.
Tämä selittää myös sen, miksi korkotaso vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin. Kun riskitön korko nousee, myös sijoittajien tuottovaatimus yleensä nousee. Samasta tulevaisuuden kassavirrasta ollaan silloin valmiita maksamaan vähemmän, mikä voi painaa esimerkiksi osakkeiden, kiinteistöjen ja yritysten arvostuksia. Korkojen laskiessa vaikutus toimii yleensä toiseen suuntaan. Korkotaso kertoo samalla jotain talouden tilanteesta ja markkinoiden odotuksista, mutta yrittäjän ei tarvitse ymmärtää korkomarkkinoiden kaikkia yksityiskohtia. Olennaisempaa on ymmärtää, miten korkojen muutokset näkyvät omassa liiketoiminnassa.
Velka kallistuu
Selvin vaikutus näkyy yrityksen lainoissa. Jos yrityksellä on vaihtuvakorkoista velkaa, korkojen nousu kasvattaa korkokuluja lähes suoraan. Esimerkiksi 200 000 euron lainakannassa kahden prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi karkeasti noin 4 000 euroa lisää korkokuluja vuodessa, jos velkamäärä pysyy ennallaan.
Mikroyrityksessä muutama tuhat euroa voi olla paljon, erityisesti jos vuotuinen tulos on muutenkin suhteellisen pieni. Jos yrityksen tulos ennen veroja on 40 000 euroa, 4 000 euron lisäkorkokulu syö siitä jo kymmenen prosenttia. Tästä syystä velkaa ei pitäisi mitoittaa pelkästään nykyisen korkotason perusteella, vaan olennaisempaa on arvioida, kestääkö yrityksen kassavirta myös tilanteen, jossa korkotaso nousee selvästi nykyistä korkeammaksi ja miten käy itse selviämisen, kun lainan lyhennyksetkin tulisi hoitaa kutistuvalla tulorahoituksella.
Investointien kannattavuus muuttuu
Korkojen noustessa myös investointien rima nousee. Jos yritys hankkii esimerkiksi 100 000 euron koneen velkarahalla, investoinnin täytyy tuottaa enemmän kuin sen rahoittaminen ja käyttäminen maksaa. Mitä korkeampi korko on, sitä enemmän investoinnilta pitäisi vaatia tuottoa. Siksi investointien tuottovaatimuksia tulee aina tarkastella niistä päätettäessä erilaisissa korkoympäristöissä.
Tämä koskee aivan yhtä lailla koneita, autoja, toimitiloja, ohjelmistoja ja muita järjestelmiä. Mikroyrityksissä investointeja tehdään joskus sillä perusteella, että jokin olisi hyödyllinen tai mukava saada, vaikka taloudellinen hyöty jää epäselväksi. Käytännössä investoinnin pitäisi tuottaa lisää myyntiä, parempaa katetta, säästöä työajassa tai muuta sellaista hyötyä, joka näkyy lopulta yrityksen kassavirrassa. Korkojen noustessa tämän laskelman merkitys vain kasvaa.
Käyttöpääomasta tulee kalliimpaa
Korkomarkkina vaikuttaa myös siihen rahaan, joka on jo yrityksen sisällä. Jos asiakkaat maksavat laskunsa esimerkiksi 60 päivän kuluttua, mutta yritys maksaa omat kulunsa huomattavasti aikaisemmin, yrityksen täytyy rahoittaa tämä väli itse. Sama pätee varastoon, sillä varaston hyllyllä makaava tavara on käytännössä rahaa, joka ei ole muualla yrityksen käytettävissä.
Matalien korkojen aikana käyttöpääoman tehottomuutta ei välttämättä huomaa yhtä helposti, mutta korkotason noustessa jokaiselle yritykseen sidotulle eurolle syntyy suurempi vaihtoehtoiskustannus. Silloin nopeat laskutusprosessit, järkevät maksuajat, tehokas saatavien seuranta, hallittu varasto ja riittävä kassapuskuri korostuvat. Usein paras korkosuoja löytyy siitä, että liiketoiminta toimii tehokkaasti.
Suurin korkoriski voi löytyä asiakkaasta
Mikroyrityksen kannalta yksi tärkeimmistä huomioista on se, ettei yrityksellä tarvitse olla euroakaan velkaa ollakseen korkoherkkä. Riittää, että asiakkaat ovat sitä. Jos yritys myy kuluttajille palvelua, josta voidaan huonoina aikoina luopua, korkojen nousu voi näkyä kysynnässä nopeasti.
Kun kotitalouden asuntolainan korkomenot kasvavat muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa, käytettävissä oleva raha vähenee. Asuntolaina, sähkö ja ruoka maksetaan edelleen, mutta jostain muusta joudutaan tinkimään. Jos oma tuotteesi tai palvelusi kuuluu niihin menoihin, joista voidaan ensimmäisenä luopua, korkojen nousu voi vaikuttaa yritykseen paljon enemmän myynnin laskun kuin omien korkokulujen kautta.
Yritysasiakkaissa sama vaikutus näkyy hieman eri tavalla. Kun rahoitus kallistuu ja talouden epävarmuus lisääntyy, investointeja lykätään, rekrytointeja siirretään, markkinointia vähennetään ja uusia järjestelmiä jätetään hankkimatta. Yhden yrityksen säästö on kuitenkin aina jonkun toisen yrityksen menetettyä liikevaihtoa. Näin korkomarkkinan vaikutukset leviävät taloudessa yrityksestä toiseen. Yksi tärkeä osa on myös tarkkailla alihankkijoiden ja muiden kumppanien velkaantuneisuutta. Rahoituksen kallistuminen voi aiheuttaa näissä pahimmillaan konkursseja, mikä taas saattaa olla kohtalokasta omalle liiketoiminnalle.
Rahoituksen saatavuus heikkenee ja vaatimukset kasvavat
Rahoituksen hinta ja rahoituksen saatavuus ovat kaksi eri asiaa, ja epävarmassa taloustilanteessa pankit yleensä kiristävät luotonantoaan, vaativat enemmän vakuuksia ja arvioivat yritysten maksukykyä aiempaa tarkemmin.
Tällöin ongelma ei välttämättä ole se, että lainan korko nousisi kuudesta seitsemään prosenttiin. Suurempi ongelma voi olla se, ettei rahoitusta saada lainkaan tai sitä saadaan huomattavasti aiempaa huonommilla ehdoilla. Tämä tekee hyvästä maksuvalmiudesta ja riittävästä kassapuskurista entistä tärkeämpiä, koska yritys, jolla on rahaa tilillä ja vahva kassavirta, pystyy tekemään päätöksiä huomattavasti vapaammin kuin jatkuvasti ulkopuolisesta rahoituksesta riippuvainen yritys.
Korkotason noususta hyötyvät lihavan kassan yritykset
Korkojen nousulla voi olla mikroyritykselle myös positiivisia vaikutuksia. Jos yrityksellä on ylimääräistä kassaa, rahalle voi saada aiempaa paremman korkotuoton. Samalla yrittäjän kannattaa pohtia tarkemmin, mitä ylimääräisellä pääomalla kannattaa tehdä.
Vaihtoehtoja voi olla useita. Velkaa voidaan lyhentää, rahaa voidaan pitää kassapuskurina korkotilillä, sitä voidaan sijoittaa tai sillä voidaan tehdä investointeja omaan liiketoimintaan. Korkotaso vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevia nämä vaihtoehdot ovat suhteessa toisiinsa. Jos yrityksen lainan korko on korkea, velan lyhentäminen voi tarjota käytännössä varman säästön korkokuluissa ja samalla takuutuoton. Jos velkaa puolestaan on vähän ja kassaa paljon, korkeampi korkotaso voi tehdä myös matalariskisestä sijoittamisesta kiinnostavampaa.
Korkotaso vaikuttaa myös yrityksen arvoon
Tätä näkökulmaa mikroyrityksessä harvemmin ajatellaan, mutta korkotaso vaikuttaa myös yritysten arvostuksiin. Jos yritys joskus myydään, ostajaa kiinnostaa ennen kaikkea se, kuinka paljon yritys pystyy tuottamaan kassavirtaa tulevaisuudessa ja millaisen tuoton hän saa sijoittamalleen pääomalle.
Kun korkotaso nousee, myös sijoittajien vaihtoehdot paranevat. Jos suhteellisen turvallisista korkosijoituksista saa hyvän tuoton, riskisen yritysoston täytyy tarjota selvästi parempaa tuottoa ollakseen kiinnostava. Tämä voi nostaa ostajan tuottovaatimusta ja samalla painaa yrityksestä maksettavaa hintaa. Lisäksi yrityskauppoja rahoitetaan usein osittain velalla, jolloin korkeampi korkotaso voi vaikuttaa samaan aikaan sekä yrityksen arvostukseen että ostajan kykyyn rahoittaa kauppa.
Miten mikroyritys voi suojautua korkomarkkinan muutoksilta?
Mikroyrityksen tärkein suoja korkomarkkinan muutoksia vastaan löytyy yleensä omasta liiketoiminnasta. Ensimmäinen askel on ymmärtää yrityksen velat ja niiden ehdot. Yrittäjän pitäisi tietää, paljonko korollista velkaa on, mihin korkoon velat on sidottu, kuinka usein korko tarkistetaan ja miten korkokulut muuttuvat, jos korkotaso nousee yhden, kaksi tai kolme prosenttiyksikköä.
Tämän jälkeen kannattaa tarkastella kassavirtaa ja sitä, pystyykö yritys hoitamaan velkansa myös heikompana vuonna. Hyvä stressitesti on pohtia, mitä tapahtuisi, jos liikevaihto laskisi samaan aikaan kun korkokulut nousisivat. Sen jälkeen kannattaa arvioida asiakkaita ja heidän korkoherkkyyttään sekä lopuksi sitä, kuinka tehokkaasti yrityksen omat pääomat ovat käytössä. Jos rahaa makaa tarpeettomasti varastossa tai myyntisaamisissa, korkotason noustessa tämän tehottomuuden merkitys kasvaa entisestään.
Korkomarkkina on lopulta vain yksi osa yrityksen toimintaympäristöä, mutta sen vaikutukset ulottuvat yllättävän syvälle yritystoimintaan. Hyvä ja kestävä yrityksen talous rakennetaan niin, että korkojen muutosten vaikutukset on otettu huomioon yrityksen toimintaa suunniteltaessa.
