Peitelty osingonjako on asia, josta moni yrittäjä on kuullut, mutta harva hahmottaa sen todelliset seuraukset. Kyse ei ole pelkästä veroteknisestä yksityiskohdasta, vaan tilanteesta, joka voi johtaa osakkaalle ja yhtiölle merkittäviin lisäveroihin. Siksi on tärkeää ymmärtää, mistä peitellyssä osingonjaossa on kysymys, mitä se tarkoittaa verotuksessa ja millaisia riskejä siihen liittyy.
Mistä on kysymys?
Peitelty osingonjako tarkoittaa sitä, että osakas saa yhtiöltään taloudellista etua, jota ei voida pitää liiketaloudellisesti perusteltuna tai joka poikkeaa selvästi markkinaehtoisesta hinnasta. Tämä voi tapahtua monin tavoin. Yhtiön omaisuutta siirretään osakkaalle liian halvalla, osakkaalle maksetaan perusteettoman suuria palkkioita tai luontoisetuja, tai osakkaan henkilökohtaisia menoja kirjataan yhtiön kuluiksi. Vaikka muodollisesti kyse ei ole osingonjaosta, verottaja katsoo, että osakas on saanut yhtiöstään osinkoa “peitellysti”.
Mitä se tarkoittaa verotuksessa?
Peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa luonnollisen henkilön verotuksessa (TVL 33 d §). Peitellyn osingon määrä lisätään osakkaan veronalaisiin tuloihin. Ennen verovuotta 2023 peitellystä osingosta 25 % oli pääsääntöisesti verovapaata, mutta nykyisin koko määrä on ansiotuloa.
Yhtiön verotuksessa menetellään kuin olisi käytetty käypää hintaa. Yhtiölle tuloutetaan saamatta jäänyt tulo tai perusteetta vähennetty meno. Jos tulo on yhtiölle verovapaa, yhtiön tuloon ei tehdä lisäystä peitellyn osingon perusteella.
Jos peiteltyä osinkoa on jaettu, voidaan määrätä myös veronkorotus VML 32 §:n edellytysten täyttyessä sekä yhtiölle että osakkaalle. Peitelty osinko verotetaan pääsääntöisesti varsinaisen osakkaan tulona, vaikka edun saajana olisi osakkaan omainen. Omaisen käsite on laaja ja tapauskohtainen.
Esimerkki peitellyn osingon laskennasta.
Osakeyhtiö omistaa vapaa-ajan asunnon, jonka käypä vuosivuokra olisi 12 000 €. Osakas käyttää asuntoa koko vuoden, mutta maksaa yhtiölle vuokraa vain 2 000 €.
Laskenta:
- Käypä vuokra: 12 000 €
- Osakkaan maksama vuokra: 2 000 €
- Erotus (peitelty osinko): 12 000 € – 2 000 € = 10 000 €
Verotus:
- Osakkaan verotuksessa 10 000 € lisätään kokonaan ansiotuloksi peiteltynä osinkona.
- Yhtiön verotuksessa tuloon lisätään saamatta jäänyt tulo eli 10 000 €.
Tärkeää:
- Peitellyn osingon määrä lasketaan niiden päivien perusteella, joina omaisuus on ollut osakkaan käytössä. Jos omaisuus on varattuna osakkaan käyttöön koko vuoden, koko erotus katsotaan peitellyksi osingoksi.
- Peitelty osinko on verovuodesta 2023 alkaen kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Muita esimerkkejä:
- Osakas ostaa yhtiöltä auton, jonka käypä arvo on 30 000 €, mutta maksaa vain 20 000 €. Peitelty osinko = 10 000 €.
- Yhtiö maksaa osakkaan yksityisiä menoja (esim. lomamatka) 5 000 €. Koko summa verotetaan peiteltynä osinkona.
Mitkä ovat yleisimmät riskit osakkaan toiminnassa?
Peitellyn osingonjaon riski liittyy useimmiten pieniin arjen asioihin, joissa yhtiön ja omistajan rahat sekoittuvat keskenään. Tavallisin virhe on yksityismenojen kirjaaminen kirjanpitoon yhtiön kuluiksi – kuten auton, asunnon tai harrastusten kustannukset. Toinen tyypillinen tilanne syntyy, kun osakas ostaa tai myy omaisuutta yhtiölle selvästi alle tai yli käyvän arvon. Myös liian korkeat palkkiot tai palkat, joille ei ole todellista liiketaloudellista perustetta, ovat riski. Näissä tapauksissa verottaja voi jälkikäteen oikaista tilanteen, määrätä lisäveroja ja lisäksi langettaa veronkorotuksia.
