Välillä osakeyhtiössä tulee vastaan tilanteita, joissa joku osakkaista haluaa irtautua omistuksestaan. Syitä voi olla monia: näkemyserot yhtiön tulevaisuudesta, muutokset elämäntilanteessa tai yksinkertaisesti osakkaan halu jatkaa uraansa muualla.
Näissä tilanteissa meiltä kysytään usein, millä eri tavoilla osakkaan irtautuminen voidaan käytännössä toteuttaa.
Käyn tässä blogissa läpi kolme toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa osakkaiden omistuksen eriyttämiseen sekä niiden keskeiset verotukselliset vaikutukset.
1. Osakkaiden välinen osakekauppa
Ehkä yksinkertaisin tapa siirtää yhtiön omistusta osakkaalta toiselle on suora osakekauppa osakkaiden välillä.
Osapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia osakkeiden kauppahinnasta keskenään. Osakkeiden käypä arvo kannattaa kuitenkin selvittää ennen kaupasta sopimista. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kauppa tehdään lähipiirissä tai hinta poikkeaa olennaisesti siitä, mitä osakkeista riippumattomien osapuolten välisessä kaupassa maksettaisiin.
Osakkeiden käyvän arvon määrittämisessä voidaan tarkastella muun muassa yhtiön varallisuutta ja velkoja sekä liiketoiminnan tuottoarvoa. Verotuksellisessa arvonmäärityksessä voidaan hyödyntää myös Verohallinnon perintö- ja lahjaverotuksen arvostamisohjeita.
Myyjän ja ostajan intressit ovat luonnollisesti erilaiset. Myyjä haluaa osakkeistaan mahdollisimman hyvän hinnan, kun taas ostajan tavoitteena on hankkia osakkeet mahdollisimman edullisesti. Lopullinen kauppahinta syntyykin yleensä osapuolten välisen neuvottelun tuloksena.
Jos osakkeita myyvä osakas on luonnollinen henkilö, osakkeiden myynnistä syntyvä luovutusvoitto verotetaan pääomatulona. Luovutusvoitto lasketaan lähtökohtaisesti vähentämällä osakkeiden myyntihinnasta niiden hankintameno sekä mahdolliset voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut.
Luonnollinen henkilö voi vaihtoehtoisesti käyttää hankintameno-olettamaa. Jos osakkeet on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta. Jos osakkeet on omistettu vähintään 10 vuotta, hankintameno-olettama on 40 prosenttia myyntihinnasta. Todellisen hankintamenon ja hankintameno-olettaman välillä voidaan käyttää verovelvolliselle edullisempaa vaihtoehtoa.
Jos osakkeiden myyjänä on toinen yhtiö, verokohtelu määräytyy yhtiöverotuksen sääntöjen perusteella. Lähtökohtaisesti veronalaisesta luovutusvoitosta maksetaan yhteisöveroa. Yhtiö ei voi hyödyntää luonnollisille henkilöille tarkoitettua hankintameno-olettamaa.
Yritysten välisissä osakekaupoissa on kuitenkin huomioitava, että tiettyjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutus voi säädettyjen edellytysten täyttyessä olla verovapaa. Yrityksen myydessä osakkeita niiden verokohtelu kannattaa tämän vuoksi selvittää aina tapauskohtaisesti.
Osakkeiden ostajan on lisäksi huomioitava varainsiirtovero. Tavallisten liikeosakkeiden varainsiirtovero on tällä hetkellä 1,5 prosenttia kauppahinnasta ja muista vastikkeista.
2. Yhtiö hankkii osakkeet irtautuvalta osakkaalta
Toinen vaihtoehto on järjestely, jossa yhtiö itse hankkii irtautuvan osakkaan osakkeet.
Tämä voi olla käyttökelpoinen ratkaisu esimerkiksi silloin, kun yksi osakas haluaa jatkaa yhtiön toimintaa, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta tai halua rahoittaa toisen osakkaan osakkeiden ostamista henkilökohtaisesti. Tällöin osakkeiden kauppahinnan maksaa jatkavan osakkaan sijaan yhtiö.
Omien osakkeiden hankkiminen on osakeyhtiölain tarkoittamaa varojenjakoa. Järjestelyssä on tämän vuoksi huomioitava muun muassa yhtiön jakokelpoiset varat, maksukyky sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisuus.
Omien osakkeiden hankkimisella tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa osakas vapaaehtoisesti luovuttaa osakkeensa yhtiölle sovittua vastiketta vastaan.
Kun yhtiö hankkii osakkeita vain irtautuvalta osakkaalta eikä kaikilta osakkailta heidän omistusosuuksiensa suhteessa, kyse on suunnatusta omien osakkeiden hankkimisesta.
Suunnattu omien osakkeiden hankkiminen edellyttää yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä. Päätös suunnatusta hankkimisesta tehdään yhtiökokouksessa määräenemmistöllä. Järjestelyn hyväksyttävyyttä arvioitaessa huomiota kiinnitetään erityisesti maksettavan vastikkeen ja osakkeen käyvän hinnan suhteeseen.
Osakkeiden käyvän arvon määrittäminen onkin järjestelyssä tärkeää. Arvonmäärityksessä voidaan tarkastella esimerkiksi yhtiön nettovarallisuutta, omaisuuden todellisia arvoja sekä liiketoiminnan tuottoarvoa.
Yhtiön hankkimat omat osakkeet jäävät yhtiön haltuun. Ne voidaan myöhemmin esimerkiksi luovuttaa edelleen tai mitätöidä osakeyhtiölain mukaisesti.
Verotus osakkeita yhtiölle myyvän osakkaan näkökulmasta
Kun luonnollinen henkilö myy osakkeensa takaisin yhtiölle, saatua vastiketta verotetaan lähtökohtaisesti luovutusvoittoverotuksen sääntöjen mukaisesti.
Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä saadusta vastikkeesta osakkeiden hankintameno sekä mahdolliset voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut.
Osakas voi vaihtoehtoisesti käyttää hankintameno-olettamaa. Jos osakkeet on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 prosenttia luovutushinnasta. Vähintään 10 vuotta omistettujen osakkeiden kohdalla hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta.
Omien osakkeiden hankkimiseen liittyy kuitenkin myös peitellyn osingon riski. Jos osakkaalle esimerkiksi maksetaan olennaisesti osakkeiden käyvän arvon ylittävä hinta tai järjestelyllä pyritään tosiasiassa välttämään osingon verotusta, Verohallinto voi arvioida järjestelyä peiteltyä osinkoa koskevien säännösten perusteella.
Tämän vuoksi sekä osakkeiden käyvän arvon että järjestelyn liiketaloudellisten perusteiden dokumentointi on tärkeää.
Varainsiirtovero
Omien osakkeiden hankkimisesta on huomioitava myös varainsiirtovero.
Koska osakkeet hankkii yhtiö, varainsiirtoverovelvollinen on yhtiö. Tavallisten liikeosakkeiden varainsiirtovero on tällä hetkellä 1,5 prosenttia kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta.
Omien osakkeiden hankkiminen voi siten olla toimiva tapa järjestää yhden osakkaan irtautuminen erityisesti silloin, kun yhtiöllä on järjestelyn toteuttamiseen riittävät taloudelliset edellytykset eikä jatkavan osakkaan ole tarkoituksenmukaista rahoittaa osakekauppaa henkilökohtaisesti.
Järjestely on kuitenkin suunniteltava huolellisesti, koska kyse ei ole pelkästään osakekaupasta vaan samalla myös osakeyhtiölain tarkoittamasta yhtiön varojenjaosta.
3. Yhtiön purkaminen
Viimeinen ja samalla raskain vaihtoehto on koko yhtiön purkaminen.
Tätä vaihtoehtoa voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun kukaan osakkaista ei halua jatkaa yhtiön toimintaa eikä liiketoiminnan tai osakkeiden myyminen ulkopuoliselle ole tarkoituksenmukaista.
Yksinkertaistettuna purkamisessa yhtiön velat maksetaan ja jäljelle jäävä netto-omaisuus jaetaan osakkaille heidän oikeuksiensa mukaisesti. Omaisuutta voidaan joutua realisoimaan siinä määrin kuin se on tarpeen velkojen maksamiseksi ja selvitystilan hoitamiseksi.
Osakeyhtiön purkaminen tapahtuu selvitystilamenettelyn kautta. Yhtiökokous päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja valitsee yhden tai useamman selvitysmiehen. Selvitystila rekisteröidään kaupparekisteriin ja yhtiön velkojille haetaan julkinen haaste.
Selvitysmiehen tehtävänä on selvittää yhtiön taloudellinen asema, huolehtia velkojen maksamisesta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta päättämisestä sekä lopulta jakaa jäljelle jäävä omaisuus osakkaille.
Tämän jälkeen yhtiö lakkaa olemasta.
Verotuksellisesti yhtiön purkaminen on usein osakekauppaa monimutkaisempi vaihtoehto, koska veroseuraamuksia voi syntyä sekä yhtiölle että sen osakkaille.
Purkautuvan yhtiön omaisuus arvostetaan verotuksessa lähtökohtaisesti käypään arvoon. Käyvän arvon ja omaisuuden verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon erotuksesta voi syntyä yhtiölle verotettavaa tuloa.
Tämä on tärkeä huomio, sillä veroa voi syntyä myös omaisuuden realisoitumattomasta arvonnoususta. Yhtiön ei siis välttämättä tarvitse ensin myydä kaikkea omaisuutta ulkopuoliselle, jotta purkautuminen aiheuttaisi veroseuraamuksia.
Luonnollisen henkilön saamaa jako-osuutta käsitellään puolestaan lähtökohtaisesti osakkeiden luovutuksena. Osakkaan saamien varojen käypää arvoa verrataan hänen osakkeidensa hankintamenoon, jolloin osakkaalle voi syntyä verotettava luovutusvoitto tai luovutustappio.
Luonnollinen henkilö voi myös purkautumistilanteessa käyttää hankintameno-olettamaa sen soveltamisedellytysten täyttyessä.
Jos osakkaana on toinen yhtiö, jako-osuuden verokohtelu määräytyy kyseisen yhtiön verotusta koskevien säännösten perusteella.
Purkautumisessa voi syntyä myös varainsiirtoverovelvollisuus. Jos osakas saa jako-osana varainsiirtoveron alaista omaisuutta, kuten kiinteistön tai arvopapereita, varainsiirtoveroseuraamukset on selvitettävä erikseen.
Kolmen vaihtoehdon verotukselliset erot
Alla oleva taulukko havainnollistaa järjestelyjen keskeisiä verotuksellisia eroja tilanteessa, jossa kyse on suomalaisesta listaamattomasta osakeyhtiöstä ja irtautuva osakas on luonnollinen henkilö.
| Osakkaiden välinen osakekauppa | Yhtiö hankkii omat osakkeensa | Yhtiön purkaminen | |
|---|---|---|---|
| Irtautuvan osakkaan verotus | Luovutusvoitto verotetaan pääomatulona | Lähtökohtaisesti luovutusvoitto verotetaan pääomatulona | Jako-osan perusteella syntyvä luovutusvoitto verotetaan pääomatulona |
| Hankintameno-olettama | Kyllä, 20 % / 40 % | Kyllä, lähtökohtaisesti 20 % / 40 % | Kyllä, lähtökohtaisesti 20 % / 40 % |
| Yhtiölle syntyvä tulovero | Ei kohdeyhtiölle pelkän osakekaupan perusteella | Osakkeiden hankinta ei itsessään lähtökohtaisesti synnytä yhtiölle veronalaista tuloa | Kyllä, yhtiölle voi syntyä verotettavaa tuloa omaisuuden arvostamisesta käypään arvoon |
| Varainsiirtovero | Ostaja maksaa normaalisti 1,5 % | Osakkeet hankkiva yhtiö maksaa normaalisti 1,5 % | Jako-osan saajalle voi syntyä varainsiirtovero, jos jako-osana saadaan varainsiirtoveron alaista omaisuutta |
| Peitellyn osingon riski | Ei normaalissa markkinaehtoisessa osakekaupassa | Kyllä, erityisesti hinnoitteluun ja järjestelyn tarkoitukseen on kiinnitettävä huomiota | Ei normaalisti järjestelyn keskeinen veroriski |
| Käyvän arvon merkitys | Merkittävä etenkin lähipiirin ja alihintaisen kaupan verotuksessa | Erittäin merkittävä | Yhtiön omaisuus arvostetaan purkautumisessa verotuksessa käypään arvoon |
| Verotuksen kokonaisrasitus | Usein rakenteeltaan yksinkertaisin: vero pääasiassa myyjän luovutusvoitosta ja ostajan varainsiirtovero | Vero irtautuvan osakkaan luovutusvoitosta sekä yhtiölle varainsiirtovero; lisäksi huomioitava peitellyn osingon riski | Veroa voi syntyä kahdella tasolla: ensin yhtiölle ja tämän jälkeen osakkaalle |
Taulukosta näkyy yksi olennainen ero: yhtiön purkaminen voi johtaa kahden tason verotukseen. Ensin yhtiön omaisuuden arvonnousu voi realisoitua verotuksessa yhtiön tasolla ja tämän jälkeen osakkaalle jaettava jako-osa voi vielä muodostaa osakkaalle verotettavan luovutusvoiton.
Mikä vaihtoehto kannattaa valita?
Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.
Jos yksi osakas haluaa jatkaa yhtiötä ja toinen irtautua, osakkaiden välinen osakekauppa on usein ensimmäinen selvitettävä vaihtoehto. Se on rakenteeltaan yksinkertainen: toinen osakas myy ja toinen ostaa.
Haasteeksi voi kuitenkin muodostua rahoitus. Jos esimerkiksi osakkeiden käypä arvo on 200 000 euroa, jatkavan osakkaan täytyy lähtökohtaisesti järjestää kauppahinnan rahoitus henkilökohtaisesti.
Tällöin yhtiön omien osakkeiden hankkiminen voi olla kiinnostava vaihtoehto. Kauppahinnan maksajana on tällöin yhtiö eikä jatkava osakas henkilökohtaisesti. Järjestely edellyttää kuitenkin, että osakeyhtiölain varojenjakoa ja omien osakkeiden hankkimista koskevat edellytykset täyttyvät.
Yhtiön purkaminen on puolestaan yleensä viimeinen vaihtoehto silloin, kun liiketoiminnalle ei ole jatkajaa tai yhtiön toiminnan jatkamiselle ei muuten ole perusteita. Verotuksellisesti se voi olla raskas vaihtoehto erityisesti silloin, kun yhtiössä on pitkään omistettua ja huomattavasti arvonnutta omaisuutta.
Pelkkää verotusta ei kuitenkaan kannata käyttää järjestelyn valintaperusteena. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa yhtiön arvo, kassatilanne, jakokelpoiset varat, maksukyky, osakkaiden henkilökohtainen talous, osakassopimus, yhtiöjärjestys sekä se, kuka liiketoimintaa jatkaa järjestelyn jälkeen.
Siksi osakkaan irtautuminen kannattaa suunnitella ennen kuin kauppahinnasta tai toteutustavasta sovitaan lopullisesti.
Hyvin suunnitellussa järjestelyssä tavoitteena ei ole vain minimoida veroja, vaan löytää ratkaisu, joka on yhtiön ja osakkaiden kannalta juridisesti, taloudellisesti ja verotuksellisesti perusteltu.
Kirjoitus käsittelee aihetta yleisellä tasolla. Osakkaiden välisiin järjestelyihin voi liittyä merkittäviä yhtiöoikeudellisia ja verotuksellisia kysymyksiä, minkä vuoksi järjestelyn vaikutukset on syytä selvittää tapauskohtaisesti ennen sen toteuttamista.
