Huojennus meni, mutta alvit jäi – mitä pienyrittäjän nyt kannattaa tehdä?

Vuodenvaihteessa astui voimaan merkittävä muutos arvonlisäverotuksessa, kun alarajahuojennus poistui. Tämä tarkoittaa, että pienyrittäjät, joiden liikevaihto jää alle 30 000 euron, eivät enää saa palautuksia maksamistaan arvonlisäveroista – ei kokonaan, ei osittain.

Jos yrityksesi liikevaihto jää vuositasolla alle 20 000 euron, kannattaako sinun enää olla alv-velvollinen?

Mikä alarajahuojennus oli?

Alarajahuojennus oli käytäntö, joka helpotti pienyritysten arvonlisäverotaakkaa. Jos yrityksen liikevaihto jäi alle 30 000 euron, maksettuja veroja palautettiin joko kokonaan tai osittain.

Erityisesti tästä hyötyivät ne yrittäjät, jotka:

• Myivät tuotteita tai palveluita kuluttajille

• Toimivat sivutoimisesti tai harrastemaisesti

Nyt kun huojennus on poistunut, kaikki alv-velvolliset maksavat veronsa täysimääräisesti – oli liikevaihto suuri tai pieni.

Arvonlisäverovelvollisuus pähkinänkuoressa

Arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että yrityksen on lisättävä myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintaan arvonlisävero ja tilitettävä se valtiolle. Samalla yrityksellä on oikeus vähentää omista ostoistaan maksamansa arvonlisäverot myynneistä tilitettävistä veroista.

Käytännössä tämä vaatii sen, että yrittäjä pitää tarkkaa kirjaa kaikista myynneistä ja ostoista sekä laatii niiden pohjalta erillisen laskelman verottajalle. Arvonlisäveroilmoitus on tehtävä säännöllisesti, ja se lisää yrityksen hallinnollista työtä. Pienelle yritykselle tämä voi tarkoittaa sitä, että kirjanpidosta tulee monimutkaisempaa ja sen hoitaminen vaatii tilitoimiston apua, mikä taas nostaa kustannuksia.

Kannattaako sitten olla arvonlisäverorekisterissä?

Jos yrityksen liikevaihto jää alle 20 000 euron vuodessa, arvonlisäverovelvollisuus ei useimmiten ole taloudellisesti järkevää. Ilman alv-velvollisuutta yrittäjälle jää enemmän katetta, koska myynneistä ei tarvitse tilittää veroja valtiolle. Lisäksi kirjanpito pysyy yksinkertaisempana ja hallinnolliset kustannukset pienenevät, kun arvonlisäveroilmoituksia ei tarvitse laatia.

Joissain tilanteissa alv-rekisteriin kuuluminen voi kuitenkin olla kannattavaa, erityisesti silloin, kun yrityksellä on runsaasti vähennettäviä ostoja, esimerkiksi tuotekehitykseen keskittyneissä yhtiöissä. Tällöin ostojen arvonlisäverot voivat ylittää myynneistä kertyvän veron, jolloin palautusten määrä ylittää tilitettävien verojen määrän.

On silti hyvä tiedostaa, että mikäli liikevaihto ylittää 20 000 euroa vuoden aikana, yrityksen on velvollinen hakeutumaan arvonlisäverovelvolliseksi viipymättä. Siksi tilannetta kannattaa seurata tarkasti läpi tilikauden.

Tehdään vielä loppuun pieni vertailulaskelma yrityksestä, jonka myynti on 15 000 euroa vuodessa ja arvonlisäverolliset ostot 7 500 euroa sekä veron vaikutusta verotettavaan tulokseen.