Yrityksen elinkaareen mahtuu pitkällä aikavälillä niin hyviä kuin huonoja aikoja. Kaikkeen ei aina voi vaikuttaa ympäröivässä maailmassa, kuten taantumaan tai pandemioihin. Yrityksellä on kumminkin hyvä olla jokin selkeä mittaristo millä se voi tarkastella oman toimintansa tilannetta. Olemme tässä blogissa kirjoittaneet selkeän viiden kohdan listauksen, mistä voi havainnoida oman yrityksensä tilannetta ja arvioida onko se ajautunut vaaran vyöhykkeelle.
1. Myynti laskee ja tilaukset vähenevät
Yksi selkeimmistä ja ensimmäisistä vaaran merkeistä on liikevaihdon supistuminen. Jokaisella yrityksellä on jonkinlainen laskutus- tai kassajärjestelmä. Siitä saatavilla raporteilla tilanteen pystyy havainnoimaan nopeastikin.
Yrityksen on hyvä pitää myös ennakoivaa budjetointia, mihin arvioidaan tulevia myyntejä sekä merkitään saatuja tilauksia. Tämä antaa mahdollisuuden ennakoivaan reagointiin ja ryhtymisen tarvittaviin toimenpiteisiin.
2. Kustannukset nousevat ja kannattavuus kärsii
Meillä on lähihistoriassa poikkeuksellisia ajanjaksoja. Ensin inflaatiota ei ollut ja sitten se suorastaan ampaisi villinä kaikkiin hintoihin. Tämä näkyi nopeasti monessa yrityksessä ylipääsemättömänä kannattavuuden romahduksena.
Kustannusten hillitsemiseksi yritys voi pyrkiä tekemään pitkäaikaisia sopimuksia suojaamaan liialta hintojen nousulta. Omiin hintoihin on myös hyvä sisällyttää vuosittainen vähintään inflaatiota vastaava hintojen korotuspykälä.
Muita keinoja on pitää tiukkaa kurikuuria. Edes hyvinä aikoina yritykseen ei anneta muodostua turhaa ”läskiä”, joista muodostuu rasite sitten huonompina aikoina.
Kannattavuuden seurannassa tärkeitä mittareita ovat erilaisten kateprosenttien seuranta. Niiden avulla pystytään helposti havaitsemaan, mikäli kulujen suhde liikevaihtoon rupeaa kasvamaan.
3. Asiakkaiden maksuajat pitenevät
Myynnin suotuisasta kehityksestä ei ole hyötyä, mikäli asiakkaat eivät maksa laskujaan eräpäivänä. Asiakkaiden maksuaikojen piteneminen kielii yleensä ongelmista heidän omassa taloudessaan. Ihanteellisessa maailmassa asiakkaat maksavat laskunsa etupeltoon. Tällöin rahavirta on positiivinen kustannuksiin nähden. Monessa tapauksessa tämä ei kumminkaan ole mahdollista.
Kaikilla yrityksillä ei ole suurten yritysten mahdollisuutta sanella maksuaikoja itselleen suotuisaksi. Joissakin tapauksissa joudutaan jopa rahoittamaan itse asiakkaan liiketoimintaa epäsuotuisin maksuehdoin. Asiakkaiden maksuaikojen pidentyessä on tärkeää olla kohtelias, mutta määrätietoinen. Yleensä keskustelut asiakkaan kanssa paljastavat onko kyseessä väliaikainen häiriö vai suurempi ongelma.
Myöhästyneistä maksuista kannattaa periä viivästyskorkoa, koska se on korvaus siitä, että joutuu rahoittamaan toisen liiketoimintaa. Mikäli maksuja ei saa, niin yleensä on hyvä siirtää saatavan perintä perintäyhtiölle, mikä säästää omaa aikaa ja resursseja. Kannattaa myös määritellä itselleen selkeä raja, kuinka paljon on valmis sietämään maksamattomia laskuja ennen kuin lopettaa palvelun tai tavaroiden toimittamisen asiakkaalle.
4. Rahat ei riitä maksuihin ja yritys velkaantuu
Yrityksen rahoitusongelmat ovat jo kriisiytyneet todella pahasti, kun omat kassavarat eivät enää riitä yrityksen laskujen maksamiseksi. Yksi yksinkertaisimmista työkaluista yrittäjälle ja johdolle on ymmärtää, miten yrityksen maksuvalmiutta luetaan sekä mitataan.
Maksuvalmius kertoo yrityksen kyvystä selviytyä sen lyhytaikaisista velvoitteista. Maksuvalmiutta mitataan yksinkertaisesti vertaamalla taseen lyhytaikaisia saamisia, pankkisaamiset mukaan luettuna, lyhytaikaisiin velkoihin.
Yrityksen velkaantumista tulee tarkastella yhdessä yrityksen kasvun kanssa. Mikäli yritys velkaantuu ilman kasvua, niin pitkällä aikavälillä yritys ei tule selviämään veloistaan. Mikäli velkaa joudutaan ottamaan jatkuvasti tappioiden kattamiseksi, eikä näköpiirissä ole käännettä niin loppu tulee siinä vaiheessa, kun luottoyhtiö ei enää suostu myöntämään enempää lainaa. Pienissä yhtiöissä velkojen järjestely ei ole yhtä helppoa kuin suuremmissa yhtiöissä. Ottaessa velkaa on myös hyvä kiinnittää huomio myönnettävän velan hintaan eli korkoon.
5. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytymättömyys
Taloudellisten lukujen ulkopuolelta on löydettävissä laatua mittaavia numeroita. Näitä ovat asiakastyytyväisyys ja henkilöstön sitoutuneisuus. Yrityskulttuurista ja työilmapiiristä kertoo paljon, mikäli yrityksen henkilöstöä vaihtuu paljon lyhyessä ajassa. Koko yritystoiminta on silloin tulehdustilassa, koska resursseja ja aikaa sitoutuu paljon perehdyttämiseen sekä korvaavan henkilöstön etsimiseen. Yrityksen prosesseja on silloin vaikeampi kehittää ja hiljaista tietoa valuu koko ajan yrityksestä ulos.
Asiakkaiden tyytymättömyys kielii mahdollisesti jo ennakkoon myynnin mahdollisesta pudotuksesta. Harva toimiala on suojassa suoralta kilpailulta ja tyytymättömät asiakkaat vaihtavat helposti kilpailijan leiriin. Yrityskuva kärsii myös pahasti, kun asiakkaan mieli on onnistuttu pahoittamaan. Henkilöstön sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä voidaan helposti mitata erilaisilla toistettavilla kyselyillä.
