Velka on monelle yritykselle välttämätön työkalu kasvun ja kehityksen rahoittamiseen. Mutta kuinka paljon velkaa on liikaa? Miten varmistat, että yrityksesi velkataakka pysyy hallinnassa eikä aja sinua taloudellisiin vaikeuksiin? Tässä blogitekstissä käymme läpi, kuinka voit määrittää yrityksellesi kestävän velan määrän ja mitä tunnuslukuja voit käyttää sen arviointiin.
Velka – uhka vai mahdollisuus?
Velka itsessään ei ole paha asia. Oikein käytettynä se auttaa yritystäsi investoimaan, laajentumaan ja parantamaan kannattavuutta. Ongelmat alkavat, jos velan määrä kasvaa liian suureksi tai jos sen hoitaminen vie liikaa resursseja. Siksi on tärkeää tunnistaa, mikä on yrityksellesi sopiva velan taso.
Vaikka velka voi olla hyödyllinen työkalu, on tilanteita, joissa sitä ei tulisi koskaan ottaa. Yrityksen tulisi välttää velkarahoitusta, jos se on tarkoitettu pelkästään jatkuvien tappioiden peittämiseen ilman suunnitelmaa tilanteen parantamiseksi. Velan ottaminen palkkojen tai vuokrien maksuun voi olla merkki vakavista talousongelmista, joita ei tulisi ratkaista velkarahoituksella.
Myöskään riskialttiita ja epävarmoja investointeja ei kannata rahoittaa pelkästään velalla, jos yrityksellä ei ole varasuunnitelmaa, mikäli odotettu tuotto ei toteudu. Lisäksi lyhytaikaisia kulutusmenoja, kuten kalliita toimistokalusteita tai ylimitoitettuja markkinointikampanjoita, ei tulisi rahoittaa velalla, ellei niiden tuotto ole selkeästi ennakoitavissa. Velkaa tulee käyttää harkiten ja vain silloin, kun se tukee yrityksen kasvua ja taloudellista vakautta pitkällä aikavälillä.
Miten arvioit, paljonko velkaa yritys voi ottaa?
Velan määrää arvioidessa on tärkeää ymmärtää yrityksen liiketoiminnan luonne ja taloudellinen tilanne. Ensimmäisenä kannattaa tarkastella, miten yritys tienaa rahaa ja kuinka tasaista sen kassavirta on. Jos yrityksellä on vakaa ja ennustettava tulovirta, se voi turvallisemmin ottaa velkaa kuin yritys, jonka tulot vaihtelevat paljon esimerkiksi kausivaihteluiden vuoksi.
Seuraavaksi on tärkeää arvioida, kuinka paljon kassavirtaa jää viivan alle kaikkien kulujen jälkeen. Tämä kertoo, kuinka paljon yrityksellä on varaa käyttää velan lyhentämiseen ja korkojen maksamiseen. Jos yrityksen talous on tiukoilla jo ilman velkaa, uuden lainan ottaminen voi olla riski. Myös liiketoiminnan herkkyys talouden muutoksille on tärkeä tekijä. Jos myynti putoaa äkillisesti, pitää varmistaa, että yritys pystyy silti selviytymään velanhoitokuluistaan.
Lopuksi kannattaa pohtia tarkkaan, mihin velka käytetään. Velka voi olla hyödyllinen työkalu, jos sitä käytetään kasvun ja tuottavuuden lisäämiseen. Sen sijaan velan ottaminen vain operatiivisten kulujen kattamiseen voi olla merkki taloudellisista haasteista, joita ei kannata ratkaista velkarahoituksella vaan kulujen karsinnalla. Kun nämä tekijät on otettu huomioon, voidaan tarkastella tarkempia mittareita velkakestävyyden arvioimiseksi.
Tunnusluvut, joilla voit mitata yrityksesi velkakestävyyttä
Et tarvitse talousguruja ymmärtääksesi, kuinka paljon velkaa yrityksesi voi turvallisesti ottaa. Tarvitset vain taseen ja tuloslaskelman, mistä voit laskea yrityksesi velkakestävyyttä. Käytetään esimerkkinä Jaakon Autokorjaamo Oy:tä, joka on pieni autohuoltoyritys. Tässä muutama yksinkertainen mittari, joilla voit tehdä arvion:
1. Velkaantumisaste – paljonko velkaa suhteessa omaan pääomaan?
Kaava:
Velkaantumisaste (%) = (Korolliset velat / Oma pääoma) × 100 %
Esimerkki: Jaakon Autokorjaamo Oy:llä on 100 000 € velkaa ja 80 000 € omaa pääomaa.
(100 000 € / 80 000 €) × 100 % = 125 %
Tämä tarkoittaa, että velkaa on enemmän kuin omaa pääomaa, mikä voi olla riskialtista. Yleisesti ottaen alle 100 % olisi turvallisempi taso.
2. Velanhoitokyky – pystytkö maksamaan lainasi mukavasti?
Kaava:
Velanhoitokyky = Liiketulos (EBIT) / Korkokulut
Esimerkki: Jaakon Autokorjaamo Oy:n liiketulos on 30 000 € vuodessa ja korkokulut 7 000 €.
30 000 € / 7 000 € = 4,3
Tämä tarkoittaa, että yritys tuottaa 4,3 kertaa enemmän kuin sen korkokulut. Yleensä hyvä taso on vähintään 3.
3. Nettovelka / käyttökate – kuinka nopeasti voit maksaa velan pois?
Kaava:
Nettovelka / EBITDA = (Korolliset velat – Rahavarat) / Käyttökate (EBITDA)
Esimerkki: Jaakon Autokorjaamo Oy:llä on 100 000 € velkaa ja 10 000 € rahavaroja. Käyttökate (EBITDA) on 40 000 €.
(100 000 € – 10 000 €) / 40 000 € = 2,25
Tämä tarkoittaa, että yritys voisi teoriassa maksaa velkansa pois noin 2,25 vuodessa, mikä on melko hyvä taso (alle 3 pidetään turvallisena).
4. Velanhoitosuhde – riittääkö kassavirta lyhennyksiin?
Kaava:
Velanhoitosuhde (DSCR) = (Nettotulos + Poistot + Korkokulut) / Velanhoitomenot
Esimerkki: Jaakon Autokorjaamo Oy:llä on nettotulos 20 000 €, poistot 10 000 € ja korkokulut 7 000 €. Velanhoitomenot (lyhennykset + korot) ovat 18 000 € vuodessa.
(20 000 € + 10 000 € + 7 000 €) / 18 000 € = 2,06
Jos luku on yli 1, yritys pystyy hoitamaan velkansa kassavirrallaan. Tässä tapauksessa tilanne on kohtuullisen hyvä.
Miten hallitset velkaa viisaasti?
Velan hallinta on jatkuvaa tasapainoilua yrityksen kasvun ja taloudellisen vakauden välillä. Velkaa ei kannata ottaa vain siksi, että se on saatavilla, vaan ainoastaan silloin, kun sille on selkeä käyttötarkoitus ja odotettavissa oleva tuotto, joka ylittää velan kustannukset.
Joustavuus on tärkeää, joten on hyvä neuvotella takaisinmaksuehdoista, jotka antavat mahdollisuuden sopeutua, jos liiketoimintaan tulee yllättäviä haasteita. Korkoriskien hallinta on myös oleellista – kiinteäkorkoinen laina voi tuoda ennustettavuutta, kun taas vaihtuva korko voi olla edullisempi markkinatilanteesta riippuen.
Velan määrää ja siihen liittyviä tunnuslukuja kannattaa seurata säännöllisesti, esimerkiksi vähintään neljännesvuosittain, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja yrityksen talous pysyy hallinnassa.
Kuinka paljon on sopivasti?
Jokaisen yrityksen tilanne on yksilöllinen, mutta tärkeintä on varmistaa, että velan määrä pysyy hallinnassa. Seuraa kassavirtaasi, arvioi velanhoitokykyäsi ja käytä yksinkertaisia tunnuslukuja mittaamaan, missä mennään. Muista, että velka voi olla voimavara, mutta vain silloin, kun se on oikeassa suhteessa yrityksesi maksukykyyn.
